keskiviikko 18. joulukuuta 2013

1 - 18.12

Istun sohvalla täällä Matinkylässä omassa kodissamme!
Saavuimme Suomeen viime sunnuntaina illalla. Matka meni hienosti eikä turkkilainen lentoyhtiö ollut muuttanut aikatauluja, kuten kesällä. Silloin emme ehtineet jatkolennolle Istanbulista Helsinkiin ja jouduimme yöpymään hotellissa.

Palataan ajassa takaisin parin viime viikon tapahtumiin.
Sunnuntaina 1.12 lähdimme kauan kaivatulle breikille Zanzibarille. Ensin Samson vei meidät Kilimanjaron lentokentälle, josta lensimme Dar es Salaamiin. SIellä meitä oli vastassa Yohanna, taksikuski ja hän vei meidät lauttarantaan. Siellä oli kyllä ihan afrikkalainen  meininki, ihmisiä tungokseen asti ja laukkujen kantajia joka puolella tarjoamassa apuaan. Pääsimme onneksi nopeasti odotustilaan, meillä oli VIP liput. Niiden hinta oli 7 euroa enemmän kuin tavallisten!
Lauttamatka oli uusi kokemus meille ja todella mukava sellainen.
Zanzibarilla Nuru oli meitä vastassa. Hän on töissä Fidan maatalousprojektissa.
Zanzibarin satamassa oli vieläkin enemmän ihmisiä ja sillä n. 50 metrin matkalla ennenkuin näimme Nurun, ehti meille tarjota taksikyytiä ainakin kymmenen kuskia.
Pääsimme hotelliin hieman mutkien kautta, kun ei Nuru tiennyt ihan tarkkaa reittiä. Eikä mekään muistettu sitä, varsinkin kun ajettiin ihan pimeässä.
Melkein suoraan illalliselle päästiin ja ruoka oli jälleen ensiluokkaista, kaksi alkuruokaa, pääruoka ja jälkiruoka. NAMI NAMI!
Maanantaina vain löhöiltiin rannalla ja altaalla ja illalla nautittiin grillibuffeesta.

Tiistaiaamuna aikaisin lähdimme delfiiniretkelle. Ensin ajoimme autolla puolitoista tuntia saaren ihan eteläkärkeen ja sieltä sitten veneellä merelle. Veneelle piti kylläkin kahlata jonkin matkaa, kun oli laskuvesi. Ja siellähän ne defiinit olivat. Ihana katsella, kun ne tulivat pintaan hengittämään, niin sulavia liikkeitä. Meillä olisi ollut mahdollisuus hypätä uimaan niiden sekaan, mutta... jäykillä nivelilla ja muutamalla ylikilolla ei takaisin veneeseen kiipeäminen tuntunut kovin houkuttelevalta.
Retken jälkeen olimme niin väsyneitä, että piti käydä päiväunille hotellille päästyämme. Pari tuntia hurahti vikkelään.

Keskiviikkona oli taas löhöilypäivä. Rannalla puhalsi ihan virkistävä tuuli. Ilman sitä ei siellä olisikaan jaksanut kovin kauan. merivesi oli uskomattoman lämmintä.

Torstaina heräsimme hyvin aikaisin, kuuden maissa ja päätimme mennä rannalle katsomaan auringon nousua. Esko ui ja minä otin kuvia.
Aamiaisen jälkeen Esko lähti Nurun kanssa katsomaan projektin kohteita. Minä jäin hotellille rentoutumaan.

Perjantaina, Itsenäisyyspäivänä, olimme taas aamutuimaan rannalla uimassa. Nousuvesi oli korkeimmillaan kuuden maissa ja vesi oli virkistävää.
Edessä oli sitten matka takaisin Dariin. Satamaan oli rakennettu uusi odotustila VIP asiakkaille ja kyllä se oli hieno, kuin viiden tähden hotelli. Mahtavat nojatuolit, tarjolla kahvia, limua ja suolaista syötävää. Hyvä siellä oli odotella lautan lähtöä.
Darissa meitä oli vastassa Elisabeth taksin kanssa. Olimme sopineet, että pidämme työpalverin hänen kanssaan matkalla hotellille ja jatkoimme vielä jonkin aikaa hotelliin päästyämme.
Ehdimme vähän silittää vaatteita ennenkuin piti lähteä suurlähettilään Itsenäisyyspäivän vastaanotolle. Johanna ja Daniel olivat tulleet Arsuhasta torstaina ja yhdessä sitten menimme juhliin.
Siellä oli teemana saamelaisten ja maasaiheimon kohtaaminen. Kummatkin ovat paimentolaisia ja yhteistä asiaa oli riittänyt aiemmin päivällä olleessa tapaamisessa. Saimme nauttia saamelaisten perinteisestä joikaamisesta maasai miesten tanssista, siis hyppimisestä. Ruokatarjoilun teemana oli myös lappalaisuus, poronkäristystä, loimulohta, sienisalaattia ja keitettyä poronkieltä. Oli muuten todella hyvää!

lensimme Darista kotiin.

Sunnuntaina Esko piti hyvän puheen kirkossa.
Jouduimme myös valitettavasti tekemään töitä, koska edessä oli työmatka Tangaan.

Siis maanantaina lähdimme Tangaan. Tällä kertaa menimme lentokoneella Arushan kentältä.
Kaikki sujui hyvin siihen asti, kun meidän kone oli lähdössä. Olimme muuten ainoat matkustaja 13 paikkaisessa koneessa ja laukkuja tasan kaksi tulossa koneeseen. Kun tulimme koneen luoksen huomasimme, että toista laukkua ei ollutkaan koneen tavaratilassa. Voi ei! Siinä laukusa oli kaikki lääkkeet ja minun juhlavaatteeni. Kerroimme tämän lentäjälle ja hän otti asian vakavasti. Hieman aiemmin oli kone lähtenyt Manyaralle ja laukkumme oli mennyt siihen koneeseen. Lentäjä otti sen koneen kapteeniin ja sai koneen palaamaan Arushan kentälle. Aika hienoa, tunsi olevansa varsinainen VIP henkilö, kun lentokoneetkin kääntyvät takiani. Odottelimme n. 20 minuuttia koneen ja laukun tuloa ja sitten pääsimme lähtemään. Kaikenlaisia kokemuksia sitä kertyykin matkalla.
Tangassa meillä oli heti illalla parin tunnin kokous.
Johanna ja Daniel olivat tulleet Darista Tangaan vietettyään mukavan viikonlopun Panganissa.
Menimme yhdessä syömää intialaista ruokaa.

Tiistaina oli monta tilaisuutta. Ensin aamulla kummilasten ja vanhempien joulujuhla. Siellä oli paljon väkeä. Minulla oli vastuullani tilaisuuden avauspuhe! Ja se piti tietenkin pitää englanniksi. No, selvisin siitä ja juhla oli oikein mukava. Lopuksi perheille jaettin lahjaksi sokeria ja saippuaa.
Välillä teimme muita töitä ja päivän päätteeksi pidettiin koko projektin henkilökunnalle juhlat.
Seuraavana päivänä oli kaksi asiakokousta ja niiden välissä kävimme välipalalla läheisessä kuppilassa.

Torstaina matkasimme sitten kotiin autolla Johannan ja Danielin kanssa.

Perjantaina keittelin riisipuuroa, jota söimme Lilianin ja Jeremian kanssa. Leivoin heille myös joululimppua ja taatelikakkua joululahjaksi. Töitäkin piti tehdä siinä välissä, joten juoksin hiki hatussa keittiön ja työhuneen väliä. Eskollakin oli paljon hommia tehtävänä. Kaikki piti saada jonkinlaiselle mallille ennen Suomeen lähtöä ja siinä meni myös lauantai aika pitkälle.

Ja sitten n. 23.30 lauantaina lähdimme KIAn kentälle.

Maanantaina kävimme tervehtimässä äitejämme ja Maarit-siskoani.
Tiistaina olin kampaajalla ja Esko kävi Keravalla työpaikallaan.
Juha ja Raika tulivat illalla kylään ja kyllä oli kiva tehdä salaattia hyvistä aineksista. Niitä kun ei kovin usein Arsuhassa ole.

Nyt siis olemme Suomessa tai oikeastaan lähdemme huomenna Ruotsiin Pian perheen luokse ja tulemme jouluaattona takaisin.
Tansaniaan palaamme 4.1.2014.
Oikein rauhallista Joulua ja Siunausta Uudelle Vuodelle!


Auringonnousu Zanzibarilla

Aamiainen Zanzibarilla
 

Joulujuhlat Tangassa