lauantai 30. marraskuuta 2013

11 - 30.11

Taisin viimeksi kirjoittaa, että edessä oli kolme kiireistä viikkoa. Ja todellakin sitä ne olivat, Huhhuh!
Onneksi ovat nyt takana.

Maanantaina 11.11 kävin taas hammaslääkärissä, nyt laitettiin pysyvä paikka ja siiä tuli todella hyvä.

Tiistaina olikin sitten lähtö Nairobiin Danielin ja Johannan kanssa.  Matka meni sujuvasti kaupungin laitamille saakka. Ruuhkat olivat kuitenkin vastassa, kuten melkein aina. Daniel luovi hienosti liikenteen seassa ja löysi vähemmän ruuhkaiset kadut.
Ruut oli taas laittanut hyvää ruokaa ja se maistuikin matkan jälkeen.

Keskiviikkona lähdimme Enkare nimiseen kylään. Matka kesti n. 2 tuntia. Maisemat matkan varrella ovat huikean hienot. Tie kulkee yli 2 km:n korkeudessa Rift Valleyn reunalla.
Enkaressa meitä oli vastassa pastori, jonka nimeä emme valitettavasti muista. Hän esitteli meille viljelypalstoja sekä muutakin toimintaa. Saimme hänen kotonaan lounasta, tosin olimme varustautuneet omilla eväillä, kun ei koskaan voi olla varma, löytyykö kylistä ruokapaikkoja, jossa me msungut ( valkoihoiset ) pystymme syömään. Retki oli kaikin puolin antoisa.

Torstaina autoin talouspäällikköämme raporttien tarkastamisessa ja Esko teki omia töitään.
Illalla menimme syömään isolla porukalla, yhteensä 10 suomalaista. Ravintolan nimi oli Bistro ja ruoka oli hyvää. Joku tilasi jälkiruoaksi Picasso nimisen annoksen ja se vasta olikin jotain erilaista. Hienon esityksen saattelemana isolle lasialustalle ilmestyi erilaisia suklaisia herkkuja ja lisukkeeksi mustikoita ja mansikoita.

Perjantaina Eskolla oli kokous ja minä menin Johannan ja Ruutin kanssa Fidan toimistolle postittamaan kummikirjeitä.

Lauantaina kävimme shoppailemassa ja sitten lounaalle Ollin kanssa. Hän tuli paikalle etiopialaisen pastorin kanssa. Myös Ruut ja Anne olivat mukana ja paikkana etiopialainen ravintola. Söimme taas samanlaista ruokaa, kuin edelliselläkin kerralla. Sitten tapahtui jotain hauskaa, yhtäkkiä pastori otti ison palan leipää ja soosia ja laittoi sen suoraan Ollin suuhun. Tällainen on jokin etiopialainen tapa ja saimme kaikki kokea sen vuorollamme. Ja tilanteesta tuli tosi hauskoja kuvia. Jlkiruuaksi joimme väkevää kahvia, on kuulemma maailman parasta ja tietenkin etiopialaista.
Lounaan jälkeen lähdimme kotimatkalle.

Sunnuntai oli lepopäivä.

Eskon matkan kohde olikin muuttunut Tazangwasta Dar es Salaamiin. Sinne Esko ja Severua menivät lentäen maanantai-iltana. Lähdin Samsonin kanssa viemään heitä lentokentälle. Matkalla joku ihminen yllättäen tuli auton eteen, mutta onneksi Eskolla on nopeat refleksit ja hän sai tehtyä nopean väistöliikkeen ja vältyttiin onnettomuudelta.
Tiistaina heillä oli kirkon päämajalla tärkeä kokous. Sillä välin me olimme Johannan kanssa täällä Arushassa shoppailemassa ja Daniel teki graduaan.
Illalla Daniel haki Eskon kentältä takaisin.

Keskiviikkona oli sitten taas lähtö tien päälle ja nokka kohti Tangaa. Siellä meillä oli tavanomaisia projekti asioita hoidettavana.
Torstain toimistopäivän jälkeen yritimme käydä vilvoittelemassa uima-altaalla, mutta eihän se onnistunut. Altaan vesi oli lämpimämpää kuin iho, luultavasti n. 40 asteista.
Tangasta kotiin palasimme lauantaina.

Sunnuntaina Esko lähti kuntosalille. Matka tyssäsi alkumetreille, kun auton ilmastointilaite paukahti hajalle. Maanantaille oli siis tiedossa lisä ohjelmaa, autokorjaamolle meno. Siinä tuhraantuikin muutama tunti.
Eskolla oli muutenkin todella hektinen viikko. Ulkoministeriöstä oli pari ihmistä tutustumassa Tansanian projekteihin ja Eskon piti olla keskiviikko heidän kanssaan. Torstai ja perjantai kului kumppanuusseminaarissa aamusta iltaan.
Minä taas yritin tehdä omia töitäni, mutta se ei oikein onnistunut, kun sähköä ei tullut Tanescolta ( Tansanian sähköyhtiö ) ja Habari Maalumin generaattori meni rikki. Yhtenäkin aamuna istuin ulkona kutomassa villasukkia. Koko loppuviikko oltiin iltaisin kynttilän valossa. Keskiviikko-iltana koimme kauhunhetkiä, ikkunan takana oli hirmuinen otus, tarantella karvaisine jalkoineen, n. 8 cm mittainen. Ensimmäisen kerran näin sellaisen täällä. HUH!
Perjantaina saatiin Tanescon sähköä ja rupesin pesemään pyykkejä, mutta sitten taas tuli sähkökatko ja pyykit jäivät koneeseen moneksi tunniksi. Onneksi sähköt palasivat illansuussa ja saatiin puhdasta pyykkiä.

Tänään olemme tehneet töitä koko päivän, vaikka onkin lauantai. Aamulla palaveerasimme Arin ja Ollin kanssa ja sitten minä olen tehnyt kirjanpitoa ja Esko omia töitään.
Huomenna on sitten se kauan kaivattu breikki, Zanzibarin matka.
Sielläkin kyllä tehdään töitä yhtenä päivänä. Käymme viljelypalstoilla ja palaveeraamme Nurun kanssa projektiasioiden merkeissä.

6.12 menemme Darissa suurlähettilään juhlavastaanotolle.

Toivotamme kaikille Hyvää 1. adventtia!
Hoosianna Daavidin pojalle!
Etiopialainen ruoka on hyvää.
Tutkailemassa vedenkeruujärjestelmää

Pastorin olohuoneessa Enkaressa

sunnuntai 10. marraskuuta 2013

28.10 - 10.11

Tänään on Isänpäivä.
Hieman on haikea mieli, koska tämä on meille ensimmäinen isänpäivä ilman Ami-vaaria.

Pari mennyttä viikkoa on mennyt ihan hirveän nopeasti. On ollut niin paljon kaikenlaista tekemistä, ettei ajankulua ole ehtinyt huomata.

Maanantaina 28.10 alkoi Collegella ruokaturva- ja ympäristökoulutus, jota Esko oli jo aiemmin suunnitellut Samsonin ja Lomayanin kanssa. Ohjelma koostui luennoista ja kenttäretkistä. Heti maanantaina oli Eskon luennot. Danielkin piti yhtenä päivänä omat luentonsa kuten myös Lomayani ja Erwin. Hän on amerikkalainen ja hänellä on oma yhdistys, ECHO, jonka kautta hän tekee työtä täällä Tansaniassa.
Koulutus piti Eskon ja Danielin kiireisinä koko viikon, kun illatkin menivät seuraavan päivän valmisteluihin.
Maanantaina ehdimme kyllä käydä Nymaneilla kahvilla. Hanna ja Esko selvittelivät samalla KeKen asioita.

Tiistaina me Johannan kanssa teimme omia töitämme, kun miehet olivat collegella.
Illalla koulutukseen osallistuvat burundilaiset, Francois ja Fredrick tulivat meille käymään. Olimme nimittäin saaneet yllättäen tehtäväksemme auttaa heitä budjetin laatimisessa. Asia jäi kesken joten sovimme, että jatkamme vielä torstaina.

Keskiviikkona päätimme Johannan kanssa lähteä kenttäretkellä mukaan. Menimme lounaan jälkeen ensin tähän Habari Maalumin taimitarhassa olevalle ECHOn viljelmälle ja sitten Erwinin omalle pellolle. Saimme myös tehdä kierroksen Erwinin kotipihassa, jossa hänellä on hienoja vuohia ja paljon erilaisia kasveja, mm. orkidejoja.
Saimme maistaa vuodenmaidosta tehtyä feta-juustoa ja se oli todella maukasta. Erwin kertoi, että he myyvät juustoa ja päätimme heti ostaa kilon.

Torstaina kävin aamupäivällä Samsonin kanssa kaupungissa. Piti vaihtaa rahaa, ostaa bussilippuja ja käväisimme vielä vihannestorilla matkan varrella.
Illansuussa burundilaiset tulivat, kuten oli sovittu. Kävimme heidän kanssaan budjetin läpi.
Vaikka olikin torstai, emme lähteneet rukousiltaan. Se oli vähän kauempana, Sakinassa, joten päätimme jäädä kotiin, kun oli ollut kiireinen päivä ja vielä oli paljon tekemistä. Piti tehdä koulutukseen osallistujille sertifikaatit yms. Onneksi Eskolla oli koneella valmis malli, niin hän pääsi vähän helpommalla.

Perjantaina menin itsekin collegelle hoitamaan raha-asioita.
Palasin sieltä pian kotiin töitä tekemään. Jostain syystä meillä ei ollut sähköä, vaikka Habari Maalumin generaattori pauhasikin täysillä. No, istuskelin sitten ulkona jonkin aikaa ja katselin taivaalle ja huokailin tulisipa sade tänään.
Ja sitten se tuli! Iltapäivällä tuli oikein kunnon sade ja melkein teki mieli mennä ulos hyppimään sateeseen. Olimme kuistilla ja haistelimme sateen raikastamaa ilmaa. Ihanan virkistävää!
Mutta hetken päästä kuulimme, kuinka tulva tuli kovalla kohinalla kompaundilla olevaan notkoon. Lähdimme katsomaan, miltä tilanne näytti. Onneksi se ei ollut hirveän paha. Siltaa ei muuten ole vielä korjattu, joten ei tarvinnut pelätä sen hajoamista.

Lauantaina menimme kuntosalille. Pelasimme taas tennistä Johannan ja Danielin kanssa. Pelaaminen ei kylläkään tehnyt yhtään hyvää Eskon kipeälle lonkalle. Hänellä on nyt alkanut vihoitella toinenkin lonkka ja kävelystä näkee, että pian taitaa olla leikkaus tarpeen. Uiminen on minulle paras vaihtoehto liikkumiselle.

Sunnuntaina olimme kirkossa. Vietimme rauhallisen lepopäivän. Illalla skypeteltiin Pian perheen ja Tomin kanssa. Siinä hurahti jonkin verran yli kaksi tuntia.

Seuraava viikko olikin sitten aikalailla menemistä ja tulemista. Kaupungissa kävimme useana päivänä hoitelemassa pankkiasioita yms.
Keskiviikkona kävimme myös Meat Kingin lihakaupassa. Olin huomannut siellä ilmoituksen, että keskiviikkoisin siellä myydään kotitekoisia leipiä ja leivonnaisia vammaistyön hyväksi. Ostimme useamman leivän sekä pari muhkeaa pähknäpullaa ja ne olivat tosi hyviä.

Torstaina menimme yhdessä USA Riverin kaupunkiin katsomaan nuorisokeskushanketta. Vietimme siellä jonkin aikaa Severuan, entisen koordinaattorin kanssa. Lounaspaikaksi Severua suositteli Ngurduoto Lodgea. Se on tosi iso hotelli lähellä Arushan luonnonpuistoa. Kauniisti hoidettu alue, jossa oli myös golf kenttä. Ja ruokakin oli ihan OK. Presidenttikin kuulemma majoittuu siellä joskus.

Rukousilta oli Robertin ja Annetten luona muutaman kilometrin päässä. Ja kuten aina, ilta oli mukava ja oli hienoa viettää yhdessä aikaa.

Perjantaina Esko meni Jerikoon. Se on keskus, jossa orpolapset kokoontuvat muutaman kerran kuukaudessa. He saavat siellä ruokaa ja opetusta. Siellä järjestetään myös joitain kursseja ja tällä kertaa siellä oli ompelukurssin valmistujaisjuhla.

Lounastunnin aikana kuulimme melkoista ukkosen jylinää vähän kauempaa ja näimme todella tummia pilviä taivaalla. Meille sade ei tullut, mutta tulva tuli. Nytkään ei pahin mahdollinen, mutta monet ihmiset eivät päässeet palaamaan toimistolle, kun vesi ja muta vyöryivät sillan yli.

Illalla lähdimme ulos syömään. Se ei ole ollut meillä Eskon kanssa tapana. Emme näet pidä iltasyömisestä yhtään. Mutta ihan kiva oli lähteä nuorenparin kanssa ulos. Menimme jälleen Bay Leafiin, siellä kun on niin hyvät, mureat pihvit, painoa 350 g. Minä söin muuta ruokaa, joka sekin oli hyvää.

Eilen lauantaina oli siis syytä lähteä kuntoilemaan. Daniel meni pelaamaan golfia ja Johanna tuli meidän kanssamme kuntosalille. Aurinko paistoi ja oli kiva uida. Esko sen sijaan heilutteli painoja kuntosalin puolella. Ja taisi tuo juostakin jonkin verran matolla.

Tänään, siis Isänpäivänä olimme kirkossa ja Esko kävi vielä swahilinkielisessä kokouksessa,
jossa Samsonin ja Subiran pikkuinen Yossi poikaa siunattiin.

Edessä on kolme kiirestä viikkoa, tai ainakin nyt tuntuu siltä. Matkustamme ensi viikolla jälleen Nairobiin, seuraavalla viikolla ensin Esko menee Tazengwaan ja loppuviikolla menemme yhdessä Tangaan. Seuraavalla viikolla on tärkeä kokous, joka kestää useamman päivän.
Ja sitten toivottavasti helpottaa. Zanzibarin loma alkaa 1.12. Ihana päästä rentoutumaan.
Heti loman jälkeen pitää taas matkustaa Tangaan. Mutta niistä kirjoittelen tuonnempana.

Pikkujoulukausi on tainnut alkaa, mutta meillä sitä ei huomaa.
Lauleskelimme kyllä eilen Johannan kanssa pari joululaulua.

Mukavaa jatkoa.
Esko ja Daniel opettamassa
Tyytyväiset kurssilaiset sertifikaatteineen.
Kaunis orkidea Erwinin puutarhassa.
Samson, Subira, Sandra,  sekä Yossi pastorin sylissä siunattavana.