Eskon ja Marjon Afrikka blogi: 28.10

Tänään on Isänpäivä.
Hieman on haikea mieli, koska tämä on meille ensimmäinen isänpäivä ilman Ami-vaaria.

Pari mennyttä viikkoa on mennyt ihan hirveän nopeasti. On ollut niin paljon kaikenlaista tekemistä, ettei ajankulua ole ehtinyt huomata.

Maanantaina 28.10 alkoi Collegella ruokaturva- ja ympäristökoulutus, jota Esko oli jo aiemmin suunnitellut Samsonin ja Lomayanin kanssa. Ohjelma koostui luennoista ja kenttäretkistä. Heti maanantaina oli Eskon luennot. Danielkin piti yhtenä päivänä omat luentonsa kuten myös Lomayani ja Erwin. Hän on amerikkalainen ja hänellä on oma yhdistys, ECHO, jonka kautta hän tekee työtä täällä Tansaniassa.
Koulutus piti Eskon ja Danielin kiireisinä koko viikon, kun illatkin menivät seuraavan päivän valmisteluihin.
Maanantaina ehdimme kyllä käydä Nymaneilla kahvilla. Hanna ja Esko selvittelivät samalla KeKen asioita.

Tiistaina me Johannan kanssa teimme omia töitämme, kun miehet olivat collegella.
Illalla koulutukseen osallistuvat burundilaiset, Francois ja Fredrick tulivat meille käymään. Olimme nimittäin saaneet yllättäen tehtäväksemme auttaa heitä budjetin laatimisessa. Asia jäi kesken joten sovimme, että jatkamme vielä torstaina.

Keskiviikkona päätimme Johannan kanssa lähteä kenttäretkellä mukaan. Menimme lounaan jälkeen ensin tähän Habari Maalumin taimitarhassa olevalle ECHOn viljelmälle ja sitten Erwinin omalle pellolle. Saimme myös tehdä kierroksen Erwinin kotipihassa, jossa hänellä on hienoja vuohia ja paljon erilaisia kasveja, mm. orkidejoja.
Saimme maistaa vuodenmaidosta tehtyä feta-juustoa ja se oli todella maukasta. Erwin kertoi, että he myyvät juustoa ja päätimme heti ostaa kilon.

Torstaina kävin aamupäivällä Samsonin kanssa kaupungissa. Piti vaihtaa rahaa, ostaa bussilippuja ja käväisimme vielä vihannestorilla matkan varrella.
Illansuussa burundilaiset tulivat, kuten oli sovittu. Kävimme heidän kanssaan budjetin läpi.
Vaikka olikin torstai, emme lähteneet rukousiltaan. Se oli vähän kauempana, Sakinassa, joten päätimme jäädä kotiin, kun oli ollut kiireinen päivä ja vielä oli paljon tekemistä. Piti tehdä koulutukseen osallistujille sertifikaatit yms. Onneksi Eskolla oli koneella valmis malli, niin hän pääsi vähän helpommalla.

Perjantaina menin itsekin collegelle hoitamaan raha-asioita.
Palasin sieltä pian kotiin töitä tekemään. Jostain syystä meillä ei ollut sähköä, vaikka Habari Maalumin generaattori pauhasikin täysillä. No, istuskelin sitten ulkona jonkin aikaa ja katselin taivaalle ja huokailin tulisipa sade tänään.
Ja sitten se tuli! Iltapäivällä tuli oikein kunnon sade ja melkein teki mieli mennä ulos hyppimään sateeseen. Olimme kuistilla ja haistelimme sateen raikastamaa ilmaa. Ihanan virkistävää!
Mutta hetken päästä kuulimme, kuinka tulva tuli kovalla kohinalla kompaundilla olevaan notkoon. Lähdimme katsomaan, miltä tilanne näytti. Onneksi se ei ollut hirveän paha. Siltaa ei muuten ole vielä korjattu, joten ei tarvinnut pelätä sen hajoamista.

Lauantaina menimme kuntosalille. Pelasimme taas tennistä Johannan ja Danielin kanssa. Pelaaminen ei kylläkään tehnyt yhtään hyvää Eskon kipeälle lonkalle. Hänellä on nyt alkanut vihoitella toinenkin lonkka ja kävelystä näkee, että pian taitaa olla leikkaus tarpeen. Uiminen on minulle paras vaihtoehto liikkumiselle.

Sunnuntaina olimme kirkossa. Vietimme rauhallisen lepopäivän. Illalla skypeteltiin Pian perheen ja Tomin kanssa. Siinä hurahti jonkin verran yli kaksi tuntia.

Seuraava viikko olikin sitten aikalailla menemistä ja tulemista. Kaupungissa kävimme useana päivänä hoitelemassa pankkiasioita yms.
Keskiviikkona kävimme myös Meat Kingin lihakaupassa. Olin huomannut siellä ilmoituksen, että keskiviikkoisin siellä myydään kotitekoisia leipiä ja leivonnaisia vammaistyön hyväksi. Ostimme useamman leivän sekä pari muhkeaa pähknäpullaa ja ne olivat tosi hyviä.

Torstaina menimme yhdessä USA Riverin kaupunkiin katsomaan nuorisokeskushanketta. Vietimme siellä jonkin aikaa Severuan, entisen koordinaattorin kanssa. Lounaspaikaksi Severua suositteli Ngurduoto Lodgea. Se on tosi iso hotelli lähellä Arushan luonnonpuistoa. Kauniisti hoidettu alue, jossa oli myös golf kenttä. Ja ruokakin oli ihan OK. Presidenttikin kuulemma majoittuu siellä joskus.

Rukousilta oli Robertin ja Annetten luona muutaman kilometrin päässä. Ja kuten aina, ilta oli mukava ja oli hienoa viettää yhdessä aikaa.

Perjantaina Esko meni Jerikoon. Se on keskus, jossa orpolapset kokoontuvat muutaman kerran kuukaudessa. He saavat siellä ruokaa ja opetusta. Siellä järjestetään myös joitain kursseja ja tällä kertaa siellä oli ompelukurssin valmistujaisjuhla.

Lounastunnin aikana kuulimme melkoista ukkosen jylinää vähän kauempaa ja näimme todella tummia pilviä taivaalla. Meille sade ei tullut, mutta tulva tuli. Nytkään ei pahin mahdollinen, mutta monet ihmiset eivät päässeet palaamaan toimistolle, kun vesi ja muta vyöryivät sillan yli.

Illalla lähdimme ulos syömään. Se ei ole ollut meillä Eskon kanssa tapana. Emme näet pidä iltasyömisestä yhtään. Mutta ihan kiva oli lähteä nuorenparin kanssa ulos. Menimme jälleen Bay Leafiin, siellä kun on niin hyvät, mureat pihvit, painoa 350 g. Minä söin muuta ruokaa, joka sekin oli hyvää.

Eilen lauantaina oli siis syytä lähteä kuntoilemaan. Daniel meni pelaamaan golfia ja Johanna tuli meidän kanssamme kuntosalille. Aurinko paistoi ja oli kiva uida. Esko sen sijaan heilutteli painoja kuntosalin puolella. Ja taisi tuo juostakin jonkin verran matolla.

Tänään, siis Isänpäivänä olimme kirkossa ja Esko kävi vielä swahilinkielisessä kokouksessa,
jossa Samsonin ja Subiran pikkuinen Yossi poikaa siunattiin.

Edessä on kolme kiirestä viikkoa, tai ainakin nyt tuntuu siltä. Matkustamme ensi viikolla jälleen Nairobiin, seuraavalla viikolla ensin Esko menee Tazengwaan ja loppuviikolla menemme yhdessä Tangaan. Seuraavalla viikolla on tärkeä kokous, joka kestää useamman päivän.
Ja sitten toivottavasti helpottaa. Zanzibarin loma alkaa 1.12. Ihana päästä rentoutumaan.
Heti loman jälkeen pitää taas matkustaa Tangaan. Mutta niistä kirjoittelen tuonnempana.

Pikkujoulukausi on tainnut alkaa, mutta meillä sitä ei huomaa.
Lauleskelimme kyllä eilen Johannan kanssa pari joululaulua.

Mukavaa jatkoa.