Onneksi ovat nyt takana.
Maanantaina 11.11 kävin taas hammaslääkärissä, nyt laitettiin pysyvä paikka ja siiä tuli todella hyvä.
Tiistaina olikin sitten lähtö Nairobiin Danielin ja Johannan kanssa. Matka meni sujuvasti kaupungin laitamille saakka. Ruuhkat olivat kuitenkin vastassa, kuten melkein aina. Daniel luovi hienosti liikenteen seassa ja löysi vähemmän ruuhkaiset kadut.
Ruut oli taas laittanut hyvää ruokaa ja se maistuikin matkan jälkeen.
Keskiviikkona lähdimme Enkare nimiseen kylään. Matka kesti n. 2 tuntia. Maisemat matkan varrella ovat huikean hienot. Tie kulkee yli 2 km:n korkeudessa Rift Valleyn reunalla.
Enkaressa meitä oli vastassa pastori, jonka nimeä emme valitettavasti muista. Hän esitteli meille viljelypalstoja sekä muutakin toimintaa. Saimme hänen kotonaan lounasta, tosin olimme varustautuneet omilla eväillä, kun ei koskaan voi olla varma, löytyykö kylistä ruokapaikkoja, jossa me msungut ( valkoihoiset ) pystymme syömään. Retki oli kaikin puolin antoisa.
Torstaina autoin talouspäällikköämme raporttien tarkastamisessa ja Esko teki omia töitään.
Illalla menimme syömään isolla porukalla, yhteensä 10 suomalaista. Ravintolan nimi oli Bistro ja ruoka oli hyvää. Joku tilasi jälkiruoaksi Picasso nimisen annoksen ja se vasta olikin jotain erilaista. Hienon esityksen saattelemana isolle lasialustalle ilmestyi erilaisia suklaisia herkkuja ja lisukkeeksi mustikoita ja mansikoita.
Perjantaina Eskolla oli kokous ja minä menin Johannan ja Ruutin kanssa Fidan toimistolle postittamaan kummikirjeitä.
Lauantaina kävimme shoppailemassa ja sitten lounaalle Ollin kanssa. Hän tuli paikalle etiopialaisen pastorin kanssa. Myös Ruut ja Anne olivat mukana ja paikkana etiopialainen ravintola. Söimme taas samanlaista ruokaa, kuin edelliselläkin kerralla. Sitten tapahtui jotain hauskaa, yhtäkkiä pastori otti ison palan leipää ja soosia ja laittoi sen suoraan Ollin suuhun. Tällainen on jokin etiopialainen tapa ja saimme kaikki kokea sen vuorollamme. Ja tilanteesta tuli tosi hauskoja kuvia. Jlkiruuaksi joimme väkevää kahvia, on kuulemma maailman parasta ja tietenkin etiopialaista.
Lounaan jälkeen lähdimme kotimatkalle.
Sunnuntai oli lepopäivä.
Eskon matkan kohde olikin muuttunut Tazangwasta Dar es Salaamiin. Sinne Esko ja Severua menivät lentäen maanantai-iltana. Lähdin Samsonin kanssa viemään heitä lentokentälle. Matkalla joku ihminen yllättäen tuli auton eteen, mutta onneksi Eskolla on nopeat refleksit ja hän sai tehtyä nopean väistöliikkeen ja vältyttiin onnettomuudelta.
Tiistaina heillä oli kirkon päämajalla tärkeä kokous. Sillä välin me olimme Johannan kanssa täällä Arushassa shoppailemassa ja Daniel teki graduaan.
Illalla Daniel haki Eskon kentältä takaisin.
Keskiviikkona oli sitten taas lähtö tien päälle ja nokka kohti Tangaa. Siellä meillä oli tavanomaisia projekti asioita hoidettavana.
Torstain toimistopäivän jälkeen yritimme käydä vilvoittelemassa uima-altaalla, mutta eihän se onnistunut. Altaan vesi oli lämpimämpää kuin iho, luultavasti n. 40 asteista.
Tangasta kotiin palasimme lauantaina.
Sunnuntaina Esko lähti kuntosalille. Matka tyssäsi alkumetreille, kun auton ilmastointilaite paukahti hajalle. Maanantaille oli siis tiedossa lisä ohjelmaa, autokorjaamolle meno. Siinä tuhraantuikin muutama tunti.
Eskolla oli muutenkin todella hektinen viikko. Ulkoministeriöstä oli pari ihmistä tutustumassa Tansanian projekteihin ja Eskon piti olla keskiviikko heidän kanssaan. Torstai ja perjantai kului kumppanuusseminaarissa aamusta iltaan.
Minä taas yritin tehdä omia töitäni, mutta se ei oikein onnistunut, kun sähköä ei tullut Tanescolta ( Tansanian sähköyhtiö ) ja Habari Maalumin generaattori meni rikki. Yhtenäkin aamuna istuin ulkona kutomassa villasukkia. Koko loppuviikko oltiin iltaisin kynttilän valossa. Keskiviikko-iltana koimme kauhunhetkiä, ikkunan takana oli hirmuinen otus, tarantella karvaisine jalkoineen, n. 8 cm mittainen. Ensimmäisen kerran näin sellaisen täällä. HUH!
Perjantaina saatiin Tanescon sähköä ja rupesin pesemään pyykkejä, mutta sitten taas tuli sähkökatko ja pyykit jäivät koneeseen moneksi tunniksi. Onneksi sähköt palasivat illansuussa ja saatiin puhdasta pyykkiä.
Tänään olemme tehneet töitä koko päivän, vaikka onkin lauantai. Aamulla palaveerasimme Arin ja Ollin kanssa ja sitten minä olen tehnyt kirjanpitoa ja Esko omia töitään.
Huomenna on sitten se kauan kaivattu breikki, Zanzibarin matka.
Sielläkin kyllä tehdään töitä yhtenä päivänä. Käymme viljelypalstoilla ja palaveeraamme Nurun kanssa projektiasioiden merkeissä.
6.12 menemme Darissa suurlähettilään juhlavastaanotolle.
Toivotamme kaikille Hyvää 1. adventtia!
Hoosianna Daavidin pojalle!
 |
| Etiopialainen ruoka on hyvää. |
 |
| Tutkailemassa vedenkeruujärjestelmää |
 |
| Pastorin olohuoneessa Enkaressa |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti