sunnuntai 20. helmikuuta 2011

7. viikko - Mutkia matkassa

Työviikko oli melko lyhyt, vain maanantai ja tiistai. Keskiviikko oli kansallinen vapaapäivä, muslimien juhla - Muhammedin syntymäpäivä. Torstain ja perjanatain olimme Dar es Salaamissa.

Täällä oli aikamoinen myrsky tiistain ja keskiviikon välisenä yönä. Kova ukonilma ja hirmuinen sade! Vettä tuli kuin saavista kaatamalla. Aamulla heräsimme järkyttävään näkyyn - kaikki banaanipuut ja kasvit olivat laonneet ja maa peittynyt paksun mudan alle. Kompaundin läpi kulkevassa joenuomassa vedenpinta oli yöllä noussut n. 3 m. Vesi oli vienyt mennessään aidat ja mehiläispesät. Meillä ei ollut hätää, kun talomme, kuten muutkin kompaundin talot, on sen verran korkealla, ettei vesi tänne asti noussut. Nopeasti on paikkoja ruvettu raivaamaan ja uusi aitakin on jo saatu tehtyä.


Torstaina lähdimme matkalle Dar es Salaamiin. Siellä oli Suomen suurlähetyston ja Kepan järjestämät päivät, torstai oli tarkoitettu suomalaisille kansalaisjärjestöille, perjanataina mukana oli myös paikalliset järjestöt ilmaston muutosta käsittelevässä seminaarissa.


Mutkia kuitenkin tuli matkaan. Kun saavuimme Kilimanjaron lentokentälle klo 5.30, saimme kuulla, että Darin lentokenttä on suljettu. Lentokentän lähellä oleva armeijan ammusvarasto oli räjähtänyt keskiviikkona n. klo 20.45. Kranaatteja oli lennellyt joka suuntaan, jopa yli 20 km päähän. Onnettomuudessa oli kuollut yli 30 ja loukkaantunut yli 100 ihmistä. Suomessakin asia oli uutisissa.

Kentän aukeamisesta ei ollut tietoa, joten jäimme odottelemaan. Odotettuamme n. 5 tuntia tuli tieto, että Darin kenttä avataan ehkä n. klo 18. Silloin päätimme lähteä matkaan taksilla, jonka kuskin ystävämme Leonard, joka oli meidän mukanamme, tunsi. Niin sitten matkasimme n. 8 tuntia taksilla. Oli ihan kiva katsella hienoja maisemia sen sijaan , että olisimme istuneet lentokentällä mahdollisesti vielä 7 tuntia. Matkalla poikkesimme tienvarsiravintolassa syömässä. Paikka oli meikäläisten näkökulmasta hiemen arveluttava, mutta uskalsimme kuitenkin syödä, ruoka oli ihan OK.

Pääsimme Dariin n. klo 19.30, mutta kuskimme ei löytänytkään perille suurlähettilään residenssiin ( asunnolle ). Siinä sitten ihmeteltiin ja soiteltiin muutama puhelu. Onneksi tiesimme erään paikallisen taksikuskin Juman, joka antoi hyvät ohjeet ja pääsimme perille. Olo ei ehkä ollut paras mahdollinen pitkän matkan jälkeen, joten emme viipyneet kutsuilla kovin pitkään vaan suuntasimme kohti Onnelaa, majapaikkaamme.

Perjantaipäivä sujuikin sitten ihan mukavasti ja seminaari oli antoisa.
Lentokenttäkin oli avattu, joten pääsimme takaisin lentäen. Mutta ei sekään matka niin kovin lyhyt ollut, kesti n. 6 tuntia. Loppumatka lentokentältä kotiin kesti yllättävän kauan, kun tiet olivat menneet niin huonoon kuntoon tiistaiyön rajuilman takia.


Darin vilinän, kuuman ja kostean ilman jälkeen on ihana olla taas täällä Arushassa.

Edessä uusi viikko ja uudet haasteet, toivottavasti hieman rauhallisemmissa merkeissä kuin edellinen viikko.


maanantai 14. helmikuuta 2011

6.viikko - Tyhjäkäyntiä ja hapenottoa

6. viikko 7. - 13.2. oli edellisen vastakohta - maanantai meni Arushassa : ostimme Precision Airin toimistosta lentoliput Marjolle, Leonardille ja minulle.Sain puhelun lentoyhtiön toimistosta vastauksena meiliini ja he pyysivät meitä ostamaan lentoliput Arushan toimistosta 10.2. mennessä. Kaikki kortit kuulemme kelpaisivat maksuvälineiksi.
Saavuimme maanantaiaamuna 10 aikaan Arushan keskustaan ja saimme hienosti parkkipaikan aivan Precision Airin toimiston vierestä Boma kadulla läheltä Clock Toweria.

Sisään päästyämme meille ilmoitettiin, että toimistossa ei ole sähköä ja pyydettiin palaamaan hetken päästä. Annoin virkailijalle tiedot lennostamme ja matkustajista, jotta hän olisi poissaollessamme voinut työstää liput meille valmiiksi. Kävimme vaihtamassa euroja Tansanian shillingeiksi. Kurssi oli hyvä - yhdellä eurolla sai 2000 Tsh. Vaihdoimme Eeron kanssa yhteensä 500 euroa ja meistä tuli hetkessä shillinkimiljonäärejä. Kävimme Meat King nimisessä lihakaupassa, josta sai härän sisäfilettä 5 € / kg : ostimme sitä vajaan kilon ja jauhelihaa ja sisäpaistia kilon kumpaakin. Maasai myymälästä löysimme kauniin puisen kulhon.

Palasimme maksamaan varaamiamme lentolippuja.Kaikki meni hyvin niin kauan kunnes tuli maksun aika. Kortit eivät kelvanneet maksuvälineiksi ja liput , joiden hinta oli 1 miljoona 78000 shillinkiä piti maksaa käteisellä. Pikkuisen tunteet kuumenivat kun ei oltu varauduttu käteiskauppaan. Eli kaikki juuri shillingeiksi vaihdetut eurot piti pulittaa lentolippuihin. No hyvä kun Eero oli tuonut euroja mukanaan. Ei tarvinnut lähteä etsimään ATM:ää ( pankkiautomaattia), jonka nostoista olisi miljoonasta shillingistä pitänyt maksaa nostopalkkiota yli 20 euroa.

Saatiin liput 11.30 ja suunnattiin Shoprait nimiseen supermarketiin ostoksille. Siellä kelpasi VISA maksuvälineeksi ja teimmekin viikon ostokset kerralla.
Palasimme tänne Habari Maalumiin juuri ennen ruokailua klo 13 ja hotkittuamme ruuan ehdimme juuri ja juuri swahilin kielen tunneille, joka jatkui klo 16.30 asti.

Tiistai 8.2. meni konttoritöiden merkeissä niin Marjolla kuin minullakin. Kävimme Eeron kanssa aamulla bongaamassa lintuja lähimaastossa.

Keskiviikkona 9.2. työt jatkuivat jo totutusti ja swahilin tunnit iltapäivällä klo 13.30 - 16.30. Alkuviikon tahti söi kyllä parhaan terän opiskelusta. Teimme Eeron kanssa retken illan suussa läheiseen jokiuomaan, josta löytyi savannihaikaroita puussa istumasta.

Torstaina 10.2.Marjo,Hanna ja Lilian kävivät tututumassa paikalliseen terveyskekuskseen aamupäivällä. Saksalaiset olivat avustaneet terveyskeksuksen rakentamisessa, mutta projekti oli keskeytynyt. Marjo ja Hanna pystyneet tekemään iltapäivällä hommia kun HANSA - kirjanpito-ohjelma teki tenän.

Hanna, Fortunata ja Martha tulivat meille lounaalle klo 13.10 WEPA - hankkeen siivittäminä. Martha ja Fortunata ovat WEPA hankkeen koordinaattoreita. Jerikossa
tapahtuvaan 200 orpolapsen iltapäiväkerhotoimintaan UM myönsi reilut 1800 euroa, josta Fortunata ja Martha olivat tyytyväisiä. He olivat tehneet budjetin rahan käytöstä.

Perjantai 11.2. oli meidän 33. hääpäivämme - upea ruusukimppu päivää varten oli ostettu hyvissä ajoin jo maanatain kaupparetkellä. Olet Marjo totisesti sen ansainnut ! Oot huippuvaimo, äiti sekä isoäiti !

Lauantai 12.2. meni kuntoillessa TGT:n kuntokeskuksessa - puntinnostoa ( 230 paunaa jo penkillä) ja Marjo ui lähes kilsan - ainakin melkeen.

Sunnuntaina 13.2. olikin sitten kauan odotettu yhden päivän safari Arusha National Parkiin: hieno retki, joka alkoi 7.30 ja päättyi 15.30 - ajomatka puistoon kesti n. tunnin yhteen suuntaan. Kuusi tuntia kiertelyä Tansanian toisiksi vanhimmassa kansallispuistossa. Reilut 50 lintulajia ( iso osa eliksiä) ja neljä apinalajia, huippuna upea gueretsa komeine turkkeineen Ngurdoto kraaterin rinteiden rehevissä metsissä, joissa kasvoi mammuttimaisia kuristajaviikunoita.

Näimme värikkäitä pikkumehiläissyöjiä, jokimehiläissyöjiä, turakoja, kutojia, sininärhiä, kiljumerikotkan, erilaisia hyyppiä, pikku-uikkuja tusinoittain, Momela-järvellä, flamingoja ja pikkuflamingoja tuhansittain, haikaroita, gasellikotkan, afrikanhiirihaukkoja, ruskosuohaukan haaskalla, pikkusirrejä, avosetin, helmikanoja , afrikanhanhen,pitkäjalkoja, etelänkruunukurjen, afrikanjassanan jne. Momelajärvet ja Rishateni järvi ovat myrkyllisen emäksisiä ( PH lähes 11) : sisältävät suuria määriä suoloja mm. fluoridia on enemmän kuin missään muualla maailmassa ( Safaripassi 2008). Arushan puistossa ei enää tavata sarvikuonoja eikä leijonia ja leoparditkin ovat häviämässä ympäröivän asutuksen paineen vuoksi. Vielä on kirahveja runsaasti sekä vesipuhveleita, seeproja, pahkasikoja ja muutama antilooppilaji jäljellä.


Päivä täytti kaikki odotukset. Olimme illalla aika uupuneita siitä ryskytyksestä mihin safarilla joutuu autossa istuessa. Retkieväät ovat olleet samalaisia JM Toursilla viimeiset 8 vuotta. Kaikenkaikkiaan hieno päivä.

keskiviikko 9. helmikuuta 2011

5.viikko - Kumppanuusseminaari, opetussuunnitelmatyötä


Lauantaina 29.1.tänne saapui Ruotsista tehokaksikko Svante ja Matts , jotka vetivät tosi intensiivisen viikon Habari Maalumin johtoryhmän kanssa. Svanten ja Mattsin mukanana piti tulla Egyptistä IMC median johtoa, mutta he eivät uskaltaneet jättää perheitään epävarmassa tilanteessa. Maanataiaamusta aina lauantaihin olivat egyptiläiset esirukouksiemme kohteina.

Maanantaista keskiviikkoon etsimme yhteyttä eri kumppanien välillä.Matts tutustutti meidät IMC:n toimintaan Egyptissä ja ruotsalaisen Kaggelholman Mediakoulun toimintaan. Kaggelholma on Tukholmassa toimiva Ruotsin helluntaiseurakuntien ylläpitämä mediakoulu ( kansankorkeakoulu), joka saa täyttä valtion tukea. Koulu on erittäin suosittu : siellä on 200 opiskelijaa. Suurin osa heistä on sekulaaria ruotsalaisnuorisoa, joille usko/ uskonto on täysin vierasta.Oppilaat sijoittuvat koulusta hyvin työelämään.

Totesimme pöydän ympärillä olevan ihmisiä IBRA:sta, Habari Maalum Collegesta, Habari Maalum Mediasta, FSPM:stä ja FIDA:sta. Etsimme organisaatioidemme vahvuuksia suhteessa mediaopetukseen ja priorisoimme niitä 8. Valitsimme kullekin prioriteetille Championin ja sovimme kehittämistoimista kumppanuussopimuksen muodossa. Minulle osui opetussuunnitelmien kehitystyö sekä lähettien mediakoulutuksen eteenpäinvieminen.
Sen lisäksi lupauduin Svanten kanssa kehittämään Moodle oppimisalustaa HM Collegea varten.

Torstaista lauantaihin muokkasimme uusiksi TV - ja radiokursseja sekä DI Eeron teknisen osaamisen avulla saimme aikaan kauniin esityksen lukuvuoden kurssiaikatauluista.

Iltaohjelmaa oli riittävästi. Niinpä lauantai-iltapäivä meni puhallellessa altaan äärellä kuntokeskuksessa.

Sunnuntaina 6.2. suuntasimme maasaikirkkoon todellisen Afrikan halki pitkin kuoppaisia tienpätkiä ylös Loiskiton maasaialueelle. Jumalanpalvelus kesti reilut kolme tuntia ja jäimme kirkolle vielä syömään.Reissulle kertyi mittaa 4,5 tuntia. Oli hienoa saada puhua maasaille. Heihin on ehtinyt näiden reilun 20 vuoden aikana syntyä vahva tunneside. Onhan meikäläinenkin kruunattu parikertaa valkoiseksi maasaipäälliköksi. Marjo lauloi tilaisuudessa koskettavasti suomeksi Amazing Grace ( On armo suuri ihmeinen) .Sai tietty raikuvat aplodit.
Viikko oli tosi tärkeä ja avasi uusia asioita hienolla tavalla.