Täällä sitä ollaan takaisin kotona, Suomessa.
Viimeiset päivät Nairobissa olivat aika hektisiä. Piti pakata viisi isoa matkalaukkua ja järjestellä muita tavaroita seuraaville omistajille. Kuten kerroinkin, saimme myytyä suurimman osan ostamistamme tavaroista ja loput annettiin Eskon työkavereille. Ja tietenkin "firman" hankkimat tavarat menivät myyntiin myöskin.
Viimeiseen asti saimme odottaa minun henkilökorttia, jota varten kävin elokuussa antamassa sormenjäljet. Jacob oli hakenut kortin virastosta 1.12, siis samana päivänä, kun lentomme oli. No onhan sekin nyt sitten lompakossa muistona😊.
Kaiken kaikkiaan kuitenkin kaikesta ja koronasta huolimatta jäi hyvä mieli Keniassa olosta. Saimmehan käydä monissa paikoissa katsomassa projektien työtä ja tutustua ihaniin ihmisiin, joita ehdottomasti tulee ikävä. Ja Esko sai hienoa palautetta työkavereiltaan läksiäisissämme. Eräskin mies sanoi, ettei olisi ilman Eskoa nyt se ihminen, joka on.💗
Nyt on kuitenkin aika olla kotona, täällä Suomessa ja siitä olemme kiitollisia.
Ensimmäiset kolme viikkoa on kulunut aikalailla juostessa ympäriinsä. Meillä molemmilla on ollut lääkärissä-ja labrassakäyntejä ja vähän muitakin tutkimuksia. Kolmannet korona-rokotuksetkin saatiin viime sunnuntaina, tasan 5 kk toisesta.
Olemme myös vihdoinkin sisustaneet "uutta" kotiamme. Muutimme tänne Söderkullaan 2 vuotta sitten, mutta olemme ehtineet olla täällä vasta yhteensä n. 6 kk. Ja onhan toki jouluakin pitänyt laittaa.
Tällä erää Afrikka-seikkailumme ovat ohi joten myös tämän blogi jää nyt tauolle. Aika näyttää mitä tässä elämässä tulee eteen. Sitä odotellessa toivotamme kaikille
Oikein Hyvää Joulua ja Siunattua Uutta Vuotta 2022!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti