Kolme viikkoa on taas hurahtanut siitä, kun viimeksi kirjoitin. Nyt joudun kirjoittamaan vain lyhyesti, koska eilen kramppiin mennyt selkä ei kestä pitkää istumista kovalla tuolilla ja tässä sohvalla kirjoittaminen on vähän hankalaa😓.
Viime viikko yllättäen vietettiin rannikolla Malindissa. Esko sai kutsun tulla mukaan henkilökunnan kanssa tekemään töitä ja tottahan minä mukaan halusin.
Edeltävät pari viikkoa menivät taas tavaalliseen tapaan, mutta vaihtelua arkeen saimme Isänpäivänä. Lähdimme retkelle Nairobin luonnonpuistoon Paulan ja Samin kanssa. Pakkasimme kylmälaukkuun eväitä koko päivää varten ja lähdimme liikkeelle aikaisin aamulla klo 6. Ajomatka oli vain puoli tuntia. Olimme ollet puistossa Esko kanssa kahdestaan huhtikuun alkupuolella, mutta silloin vain muutaman tunnin.
Sää oli hyvä, osittain pilvistä, mutta ei satanut vaikka muuten olikin satanut joka päivä. Tiet puistossa olivat siis joten kuten kunnossa. Eläimiä oli todella hyvin. Sami oli ratissa, joten Eskon oli helpompi tarkkailla lintuja. Niitä tuli tallennettua kamerallakin melko hyvin. Sarvikuonoja, krokotiilejä, antilooppeja, seeproja, kirahveja, leijonia. Piknik-paikalla, jossa söimme eväitä, teimme pienen kävelyretken aseistetun vartijan kanssa. Kävelimme joen vartta pitkin ja yhtäkkiä mies kehoitti olemaan ihan hiljaa. Joen penkalla, parin metrin päässä meistä loikoili kookas krokotiili. Hui, olipa hurja tunne olla niin lähellä villiä, vaarallista matelijaa. Oli kaiken kaikkiaan todella kiva retki ja kotona olimme vähän yli viisi. Illalla katsoimme vielä yhdessä futista, englantilaista sellaista.
Viime viikon maanantaina lensimme siis Malindiin yhdessä Annen kanssa. ( Hän on myös Fidan projektissa neuvonantajana.) Kaikki paikalliset työntekijät olivat saapuneet eri puolilta Keniaa Turtle Pay Hotelliin. Aiemmin kerroin, että Esko työkavereineen oli tehnyt ongelmapuita ja tarpeiden kartoitusta uutta hankekautta varten eri puolilla. Nyt oli vuorossa koko henkilökunnan ( 15 hlöä ) kanssa tietojen kokoaminen yhteen ja tehdä analyysit niistä. Kolme päivää aamusta illansuuhun porukka paiski töitä. Hotellilla oli onneksi ilmastoitu konferenssitila. Minä itse en ollut koko aikaa mukana. Parina aamupäivänä ja perjantai-iltana olin ja oli tosi mukavaa!
Iltaisin klo kuuden aikaan nousuvesi oli korkeimmillaan ja monet meistä olimme meressä hyppimässä aalloissa. Siinä sai kyllä koko kroppa hyvää vesijumpaa. Vesikirput tosin purivat muutaman kerran hyvin äkäisesti.
Lauantaina palasimme Nairobiin.
Tänään Esko meni Jacobin kanssa Immigration toimistoon antamaan sormenjäljet, jotta henkilönumeron saanti edistyisi. Sitten vasta on mahdollisuus saada koodi, joka tarvitaan mm. siihen, että saisimme rahtilaakot tänne. No niitä emme kuitenkaan aio enää tänne tuottaa. Olemmehan pärjänneet ilman jo maaliskuusta lähtien niin miksi emme selviäisi vielä yhtä vuotta😃. Olemme ostaneet välttämättömiä tavaroita täältä. Aikomuksemme on tulla Suomeen jouluksi ja tuoda sitten joitain tavaroita matkalaukussa. Saa nähdä miten onnistuu. Ainakaan vielä ei lentoja ole peruttu!
Iltapäivällä pääsemme saunaan. Anne kutsui meidät heille. Ari tosin on matkoilla, mutta kiva viettää aikaa yhdessä Annen kanssa.
Sunnuntaina onkin jo ensimmäinen Adventti, joten sen myötä hyvää Joulun odotusta!💗
Nyt vielä muutamia kuvia ilman selostuksia.
1 kommentti:
Kiitos Marjo, niin hienoja kuvia ja kokemuksia! Varjelusta teille ja siunattua alkavaa adventinaikaa ✨��✨
Lähetä kommentti