Eskolla oli maanantaina tärkeä palaveri. Koolla oli Habari Maalum Collegen johto ja he perustivat ryhmän, jonka tarkoituksena on seurata ja kehittää koulun opetusta ja arkea. Marjo jatkoi työskentelyä maaliskuun palkanmaksun kanssa.
Marjoa oli pyydetty mukaan kirkon ylistysryhmään ja ekat harkat, joihin hän pystyi osallistumaan oli tiistaina. Kolme viikkoa vaivannut kröhä haittasi hieman laulamista, mutta muuten oli ihana olla mukana. Ulrik pyysi Marjoa ottamaan myös oman lauluvuoronsa sunnuntain jumalanpalveluksessa ja sen tiimoilta harjoitukset olivat Luken (eräs oppilaista) kanssa perjantaina kesken työpäivän Habari Maalumin studiossa. Luke oli nopea oppimaan, vaikka laulut olivat hänelle aivan outoja!
Keskiviikkona olimme retkellä Arusha Parkissa. Lähdimme auringon nousun aikaan ja vietimme puistossa koko päivän lintuja bongaillen. Kävimme myös kuuluisassa Momela Lodgessa. Kuuluisuus johtuu siitä, että siellä on kuvattu 60 vuotta sitten Hatari- niminen elokuva, jossa pääosaa näytteli John Wayne. Söimme kevyen lounaan ja yllättäen jouduimme oppilasryhmän kuvauksen kohteiksi. He olivat jostain yksityiskoulusta retkellä. Nuoret halusivat kuvauttaa itsensä meidän valkoisten turistien kanssa. Siinä kilisteltiin cocislaseja ja pidettiin käsia olkapäillä. Eipä olla ennen moiseen hauskaan tilanteeseen jouduttu!Torstaina oli kova sade ja illalla, kun tulimme ruotsinkielisten lähettien tapaamisesta, olivat tiet todella heikossa kunnossa. Pimeys ja sade teki ajamisesti erittäin hankalan, mutta selvittiin ilman kommelluksia.
Perjantaina Eero työskenteli uusien tietokoneiden kimpussa eikä tahtonut millään saada ääniä toimimaan. Esko otti yhteyttä Suomeen ystäväämme Anttiin, jolta ratkaisu löytyikin ja koneet saatiin käyttökuntoon. Iltapäivällä olimme tutustumassa Makumiran Yliopiston tietojärjestelmiin suomalaisen IT insinöörin, Raimon (Suomen Lähetysseuran lähetti) opastuksella.Lauantaina satoi koko aamupäivän ja iltapäivällä kävimme autolla parin tunnin ajelulla katselemassa maisemia ja lintuja. Yhdessä paikassa, kun pysähdyimme kiikaroimaan langalla olleita lintuja, eräs pieni paimen poika suuttui kovasti, kun luuli meidän ottavan hänestä kuvia ja heitti isolla kivenmurikalla autoa kohti! Onneksi meni ohi!!
Sunnuntaina olimme kirkossa ja Marjo lauloi sekä ryhmässä ja yksin. Sateiden takia emme uskaltaneet lähteä Losikiton kirkkoon, vaikka oli luvattu olla mukana sielläkin. Sinne johtavat tiet ovat sateella tosi liukkaita ja mutaisia, eikä sinne ajaminen olisi ollut viisasta.
Iltapäivällä sateiden lakattua kävimme vähän kuntoilemassa, Esko punttisalilla ja Marjo uimassa. Illalla olimme vielä DD:n ja Marian luona illallisella: mm. ugalia ja keittobanaaneja.Jälleen yksi vaihteleva ja mielenkiintoinen viikko takana.
2 kommenttia:
Joko on sellainen olo, että viikot kuluu liian nopeasti...varmaan pohditte jo sitäkin, että olisi kiva päästä tulemaan toisellekin työjaksolle.
Luulen, että työ siellä on niin mielenkiintoista ja vaihtelevaa, ettei koti-ikäväkään ehdi pahemmin vaivata. Ja aina on mielenkiintoista tutustua uusiin ihmisiin.
Siunausta!!
Kyllä se on upea juttu, että sateet ovat alkaneet! Se tietää ruokaa ihmisille! :-)
Lähetä kommentti